Fitnesspizza ja kukkakaalisipsit – miten terveellinen muuttuu herkulliseksi?

Viime torstain Noin viikon uutisissa näytettiin viime aikojen parhaita paloja. Yhtenä aiheena oli rahka ja proteiini ja muun muassa seuraava Me Naisten otsikko:

Vihdoinkin: proteiinijäätelö saapui Suomeen!

Jukka Lindström kommentoi otsikkoa osuvasti: ”Siis mahtavaa, että joku voi tosissaan olla odottanut jäätelöä, joka maistuu toisen syömältä purkalta. Mutta toisaalta: mikä tahansa tuotehan saadaan kuulostamaan odoteltulta, kun otsikossa lukee vihdoinkin. ’Vihdoinkin! Aurajuuston makuiset kondomit saapuivat Suomeen!'”

Tuosta uutispätkästä tuli mieleeni Lily-blogisivustolta lukemani ja paljon keskustelua herättänyt teksti, jossa kirjoittaja ottaa kantaa esimerkiksi lehtikaalisipsit- ja kukkakaalipitsa-nimityksiin. Tekstissä pohditaan, ovatko nämä terveysversiot millään tapaa verrannollisia perinteisiin perunalastuihin tai viljapohjaiseen pitsaan ja voiko niistä siksi käyttää samaa nimitystä.

photo-1464287047163-e0b510b491e9

Kieli on varmasti yksi keino, jonka avulla ihmiset voivat ikään kuin psyykata itseään pitämään jotakin terveellistä ruokaa paljon paremman makuisena kuin se ehkä onkaan. Voi olla, että paahdetut lehtikaalin lehdet maistuvat herkullisemmalta, jos niitä kutsuu lehtikaalisipseiksi – vähän samaan tapaan kuin proteiinijäätelö alkaa tuntua lukijasta hyvältä idealta siksi, että sitä hehkuttava otsikko alkaa sanalla vihdoinkin.

En toki kiistä sitä, etteivätkö jotkut myös ihan aidosti pitäisi lehtikaalista, mutta ainakin minun mielestäni paahdettu lehtikaali kuulostaa sata kertaa ankeammalta kuin lehtikaalisipsit. Paahdetusta lehtikaalista herää ensimmäiseksi mielikuva, että sitä joutuu syömään pakon edessä esimerkiksi painonpudotuksen vuoksi. Lehtikaalisipsit sen sijaan ovat nautinto ja herkku, jonka ihminen voi sallia itselleen esimerkiksi palkintona pitkästä työviikosta – kuitenkin ilman ekstrakaloreiden aiheuttamaa huonoa omaatuntoa.

Sinänsä lehtikaalisipsit on kyllä ihan looginen nimitys: paahdettu lehtikaali muistuttaa suutuntumaltaan hieman sipsejä, ja sitä voi syödä samalla tavalla suolaisena naposteltavana kuin perunalastujakin. Vastaavasti kukkakaalipitsan päälle ladotaan usein samat täytteet kuin vehnäpohjankin päälle ja se paistetaan uunissa samaan tapaan kuin vaikkapa Grandiosa-pakastepitsa.

photo-1464306076886-da185f6a9d05.jpeg

Sen sijaan eräs viime viikolla lukemani fitnessblogimerkintä sai minut lentämään selälleni. Kirjoittaja esitteli keksimänsä mullistavan reseptin: fitnesspizzan, joka kuulemma nuolee linjoja ja joka on sallittu muulloinkin kuin perjantaisin. Myöhemmin tekstistä kävi kuitenkin ilmi, että kyse ei ollut lainkaan pitsasta vaan munakkaasta. Munakas ei muistuttanut pitsaa mitenkään muuten kuin siten, että täytteinä oli tomaattia ja juustoa.

Merkintä oli kirvoittanut monia vihaisia kommentteja: Miten kirjoittaja voi tällä tavalla huijata lukijoitaan ja kutsua munakasta pitsaksi? Mitä yhteistä munakkaalla ja pitsalla muka on?

Minäkin mietin, eikö tuollaisessa tilanteessa voisi vain puhua yksinkertaisemmin esimerkiksi herkkumunakkaasta, joka kuvailisi ruokalajin koostumusta ja makua vähän paremmin. Ilmeisesti fitness-sanan käyttö ruoan nimen edellä kuitenkin oikeuttaa sen, että itse ruokalajista voi käyttää harhaanjohtavaa tai jopa aivan väärää nimitystä. Kirjoittajakin oli vastannut kriittisiin kommentteihin näin: ”Fitness-versiot huijaavat aina vähän.”

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s